usein haluaisin kadota kuvitelmiini
haavemaailmoihini, jotka ovat minulle melkein kuin todellisuutta
luen kirjoja ja ne saavat minut pelkäämään
sitä hetkeä kun ajatuksistani tulee aisteja voimakkaammat
ja kuvitelmistani todellisuuttakin todempaa
en aina tiedä, mikä on totta ja mikä ei
enkä tiedä olenko ihminen ollenkaan
ja kuulunko edes tähän maailmaan
Erittäin kaunis blogi sulla. Tämä postaus etenkin oli erittäin koskettava. Itsekin tullut mietittyä samoja asioita kuin sinä tässä.
VastaaPoistaEnpä osaa muuta sanoa kuin suurimmat kiitokset!
Poista